maanantai 13. elokuuta 2012

Tell me how to get back to, back to summer paradise with you, and I'll be there in a heartbeat


I'm back with viimeset kesälomailukertomukset! Eli kun Italiasta viimein kotiuduttiin takaisin Puolaan, niin jo seuraavana päivänä mun ihanat ystäväni Laura ja Matilda matkasivat tänne Puolaan mun luokse vierailemaan, ihan kaksistaan vielä. Tässä mainittakoon, että samaisen päivän aamuna mulla oli sen surullisenkuuluisan teoriakokeen uusinta, joka menikin sitten tällä kertaa kaikella kunnialla läpi (hyvä minä!), ja varasin sitten saman tien ystävän avustuksella sen inssinkin - 5.9 wish me luck! Huonompi homma tässä on se, että täällä inssiajon läpipääsy riippuu lähinnä sen kokeenpitäjän mielialasta, ja ekalla läpipääsevien prosentti on noin 40% luokkaa. Kuitenkin, takaisin aiheeseen, eli mun toverit siis lensivät tänne mun seuraksi pariksi päiväksi viettämään viimeisiä kesälomapäiviään. Ekaa kertaa koko tän reissun aikana mulle siis lensi ihan yksin ja omatoimisesti kavereita, ja oli ihan huippua päästä näyttämään tän mun kotikuntani parhaimpia puolia ja nauttimaan kuumasta kesästä ihanien yläastekamujen kanssa!



Kaksi kokonaista päivää siis vietettiin minuuttiaikataululla täällä Wroclawissa. Luvattoman paljon jäi taakse shoppailua, syömistä ja kävelyä,  mutta ihania hetkiä tuli vietettyä!






Ekana iltana käytiin myöskin syömässä ittemme ihan ähkyiksi mun lempparissa meksikolaisessa, josta jatkettiin pienen tourin jälkeen yhteen baariin treffaamaan mun kavereita. Oletusarvo kahden kaverin sijaan paikalle saapui kymmenkunta mun luokkakaveria hengaamaan ja moikkaamaan Lauraa ja Makkea, joka oli tosi huippua, ja tytötkin väittivät, että kivaa oli ollut tutustua vähän niihinkin :). 










Tokana päivänä treffattiin mu kahta muuta kaveria vielä, nautittiin ihan parhaasta eksoottisesta sushista ja tietty shoppailtiin vähän lisää. Oon niin kiitollinen, että te uskalsitte tulla, oli ihan mieletöntä saada teidät vieraaks tänne Puolaan! Tämä rohkaisuna muillekin kavereille, tänne on aina tervetulleita ihan kaikki kyläilemään! Toivottavasti Laura ja Matilda tulevat vielä toistekin... ;)




lauantai 11. elokuuta 2012

But all the miles that separate, disappear now when I'm dreaming of your face


Ciao, tällä kertaa niillä lupaamillani Italianreissukuvilla! Vietettiin tosiaan Suomesta palatessamme kaksi yötä ja yksi kokonainen päivä kotona Puolassa pyykkiä pessen (ja yhden teoriakokeen munaten...), jonka jälkeen hypättiin taasen autoon ja suunnattiin kohti Italiaa ja tarkemmin Toscanaa. Loma on siis ollut suorastaan pelkkää pakaroitten puudutusta tuolla auton puolella, onneksi mua ei ainakaan haittaa :).


 Vietettiin eka yö Saksan eteläosassa Lindaussa, jonka jälkeen suunnattiin kohti Milanoa, josta napattiin mukaan mun vanhempien kummityttö ja mun ihana lapsuudenystävä Noora, joka tuli siis meidän kanssa kesälomansa viimeisiä hetkiä viettämään. Oli maailman parasta kun oli hyvää seuraa, ihanaa että Noora tulit!




Meidän kämppä sijaitsi Pian Di Scon kylässä (varsin paljon huumoriaviljelevä oli tuo kylän nimi..) täysin keskellä ei mitään. Täydellinen paikka löhöilylomalle siis! Mukana reissussa olivat myös nykyään Suomessa asuva Heiskan perhe, joihin me tutustuttiin viimekertaisella Puolankomennuksella.


No, ei me ihan koko lomaa altaanreunalla maattu, vaan käytiin parilla road tripillä, kuten Valdchianan outlet-kylässä.



viininmaistelua...
Yksi polttavankuuma päivä viettiin myös Firenzen kuvankauniissa kaupungissa tallustellen, vähän shoppaillen ja muuten vaan fiilistellen.








Loman aikana tuli syötyä paljon hyvää, tuoretta ruokaa, jota yhdessä kokkailimme talon keittiössä.
















Kun aika Il Casalessa tuli loppuun, suuntasimme vielä yhdeksi iltapäiväksi Veronan kaupunkiin ennen Nooran paluulentoa, päätavoitteena tietysti sillä kuuluisalla Julian parvekkeella roikkuminen, jossa meidän oma poppoo on jo kerran käynytkin vierailemassa. Onneksi mentiin uudestaan, edellinen vierailu ei ollut muutamaa tuntia pidempi, ja tässä ihanassa kaupungissa oli kyllä nähtävää!




Parvekkeen lähiympäristö oli täynnä purukumeihin ja seiniin raapustettuja rakkaudenosoituksia niiden perinteisten lukkojen sijaan. 




Ei se Romeo kuitenkaan tullut meitä noutamaan... :(



Tämän Julia-patsaan rinnan puristaminen toi kuulemma onnea rakkaudessa...





Meidän loma kuvankauniissa Toscanassa oli ihan täydellinen, kiitos hyvän seuran!