Yellow diamonds in the light and we're standing side by side

Pitkästä aikaa taas, pahoittelen jo ties kuinka monetta kertaa, elämä vaan tuppaa olemaan aika kiireistä nykyään! Oon nyt kuitenkin sopivasti kolmatta päivää kuumeessa, joten pääsin vihdoinkin päivittelemään myös tätä blogia, tällä kertaa fiilistellen noita Wanhojen tansseja, joita varten siis reissasin Suomeen. Tanssimaanhan en luonnollisesti päässyt, ihan jo senkin takia ettei tanssien opettelusta olisi tullut mitään, mutta halusin silti fiilikseen mukaan, joten laittauduin myös tilaisuuteen sopivaksi ja osallistuin sekä illalliselle että jatkoille :). Huikea päivä oli, tässä sitä nyt vähän kuvien muodossa!

Eli tältä näytti siis tukka aamulla, taitava äitini teki kampauksen, johon olin kyllä tosi tyytyväinen! Vähän se ehti sitten päivän mittaan lähteä pois paikaltaan, mutta hiuslakalla ja muutamalla pinnillä saatiin asia hoidettua!

Aamulla suuntasin ensin oman koulun esitykseen soittamaan musiikkeja, jonka jälkeen käväisin katsomassa myös kavereitteni tansseja, tällä kertaa TYK:illä. Tosi ihanalta näytti! 

TYK:iltä suuntasin takaisin kohti Rellua ja sieltä Pyynikin palloiluhallille seuraamaan ja valokuvaamaan sitten niitä oman koulun tansseja - olihan se kieltämättä vähän haikeaa istua siellä katsomon puolella muitten tanssiessa. Toisaalta mulla oli siten mahdollisuus nähdä kaikki tanssimassa, itse tanssiessa kun ei kokonaisuutta oikeastaan näe. 

Yhdeksän upean tanssin jälkeen oli tietysti huikean freestyle-omantanssin vuoro ;)

Tanssien jälkeen suunnattiin sitten Finlaysonille Palatsiin illalliselle - pakko myöntää että ruoka ei ollut mitenkään kovin herkullista.. Sieltä valokuvien oton jälkeen takaisin koululle tanssahtelemaan vanhemmille, jonka jälkeen suunnattiinkin sitten jo laittautumaan jatkoja varten! Oli tosi huippu ilta, vaikka loppuikin sitten jo vähän kesken. Toisaalta olin kyllä myös tosi väsynyt, muutenkaan en tuon pikaisen Suomen reissun aikana kyllä ihan hirveästi ehtinyt nukkumaan! Lauantaita vietin taas Koivistonkylässä ystäväni Lauran kanssa lähinnä kotona löhöten ja edellisyöstä toipuen. Saunottiinkin vähän ja tietysti vietettiin laatu-aikaa yhdessä! 

Sunnuntai-aamuna hyppäsin sitten 5:45 bussiin Tampereelta kohti lentokenttää ihan kamalassa kelissä, ja niinhän siinä sitten kävi että mun puolen tunnin vaihtoaika Kööpenhaminassa ei riittänyt, ja kotiin jouduin matkaamaan vielä Münchenin kautta. Puolelta päiviltä kotona olemisen sijaan laskeutui kone Wroclawiin ennen seitsemää illalla, ja muutenkin väsynyt reissaaja oli kyllä pidentyneestä matkasta varsin uupunut. 

Kiitos vielä kaikille mahtavasta reissusta, tansseista, jatkoista ja seurasta ylipäänsä! Kesällä sitten seuraavan kerran Suomeen ;). 

I made it through the wilderness, somehow I made it through

Moikka taasen, nyt niitä lupailemiani Prahan terkkuja! Eli matkasin siis Prahaan kansainvälisen koulun koripallojoukkueen matkassa, pestinä kakkosvalmentaja. Teen tuota oikeastaan ensisijaisesti ihan mun CAS-ohjelman takia, tosin kyllä mietin että vaikkei mulla oliskaan tuota kouluvelvoitetta, niin kun mua siihen kysyttiin niin oisin kyllä varmaankin silti suostunut. On meinaan huippukivaa hommaa! Matkattiin bussilla, täältä ajaa Prahaan noin 3 ja puoli tuntia, paitsi bussilla tietty vähän pidempään. Oli ihan mahtava reissu kaikinpuolin, loistavat neljä peliä ja mahtavia onnistumisia, ja tietysti upea Prahan kaupunki, jossa ollaankin vierailtu aikaisemmin jo kahdesti, ja tullaan varmasti käymään vielä monta kertaa, sen verran ihanasta paikasta on kyse!

Lauantaina pelien loputtua muiden lähtiessä kotiin me jäätiin vielä perheellä viettämään iltaa ja yötä Prahaan, koska porukat tuli katsomaan pelejä ja mun siskohan siis tähditti tätä koulun joukkuetta :). Shoppailtiin ja käytiin syömässä sekä vielä illan pimetessä kävelyllä jäätävän kylmässä kelissä, tässä kuvia sitten siitä öisestä Prahasta :).

Upea vanha kuninkaanlinna-alue kuuluisalta Kaarlen sillalta kuvattuna.

Keskusaukio, jossa mahtavat katedraalit sekä se kuuluisa kello tuossa vasemmalla!

Meikä vähän tärähti ;) nassun väristä voi päätellä että ilma oli jokseenkin kirpakka..

Nyt tarttis käpötellä tuohon kampaajalle varaamaan kampaaja-aikaa, jotta ei juurikasvu ihan näin törkeeltä näyttäis sitten vanhoissa viikon päästä - hui, enää niin vähän aikaa, viikon päästähän sitä ollaan taas jo lentokoneessa matkalla sinnepäin! Adios taas ja palaillaan :-)

Summer sun, something's begun, but uh-oh those summer nights

On aika turhauttavaa, kun pitkän koulupäivän jälkeen matkaa väsyneenä reenipaikalle, vain todetakseen 45 minuutin odottelun jälkeen ettei reenejä olekaan - kaikki tämä vain siitä syystä ettei laiskana varmistanut reeniaikaa, joka on tähän asti koko syksyn ja alkukevään toiminut poikkeuksetta samalla tavalla. Toisaalta, turhaan odotellessa sai myös läksyt tehtyä siihen malliin, että kotiin päästyään tuolta -15C ehtiikin sitten päivittelemään jo parisen viikkoa hiljaiseloa elänyttä blogia! Eli mun Suomen reissun viimoinen osahan jäi tänne laittamatta, ja sen lisäksi kaikkea muutakin tapahtunutta - kyllä, kaikki samassa postauksessa. No ei sentään, huomenna tai viimeistään viikonloppuna palataan taas asiaan, silloin sitten viimeviikonloppuisella Prahan reissulla! Huhhuh, on tää elämä pelkkää matkustelua, kun puolentoista viikon päästä koittaa jo taas reissu Suomeen. Nyt palataan kuitenkin takaisin päin mun viimeiseen Suomenlomapäivään.

Vietin tosiaan sitten sunnuntaita kummilassa Tampereella, yhdessä siis tottakai kummien ja loistofrendini Nooran kanssa. Ollaan oltu kyllä ystäviä ihan vauvasta asti, meidän vanhemmat on meidän kummeja tälleen ristiin, ja asuttiin pieninä samassa rivarissa, joten pitkä on historia, mutta hyvät jutut senkun jatkuu! Vietettiin sunnuntaita mm. syöden loistavaa ruokaa, pelaten ja jutskaten, sekä saunoen kera jalkahoitojen! Rentouttava sunnuntai hektiselle viikolle, oli oikein kivaa :).

Maanantai-aamuna suuntasin sitten linja-autoasemalle ja sieltä kahdella bussilla Helsinki-Vantaalle ja kohti kotia - kyllä tää Puola mulle kuitenkin se koti nyt on, ainakin siihen tulokseen tulin tuota ilmaisua yksin lentokentällä pohtiessani. Oon ilonen, kun pystyn sen myöntämään, ja myös helpottunut, kun huomasin jo haluavani takaisin kotiin hengähtämään, reissu oli kuitenkin kaikessa ihanuudessaan myös raskas, fyysiseti koska vaihdoin paikkaa joka päivä ja koko ajan oltiin menossa, mutta myös henkisesti, koska no, niitä hyvästejä ei oo kiva jättää, ja aika ei mitenkään riittänyt kaiken tekemiseen ja kaikkien näkemiseen. Selvisin kuitenkin kunnialla kotiin, tällä kertaa Frankfurtin kautta, jonka lentokenttä oli muuten järkyttävän iso ja ihan täynnä ihmisiä, ja jotenkin muutenkin vähän ikävä - siellä mä vietin yhden 4 tuntia, vieläpä ilman internettiä koska siellä ei ollut ees ilmasta langatonta, höh :(. No, kotiin selvittiin, väsyneenä mutta onnellisena, ja lomaa oli jäljellä vielä lähes viikko.

Seuraavana lauantaina suuntasin sitten pikamatkalle Tsekin puolelle laskettelemaan kahden kamun kanssa. Rinteet oli ihan kelpoisessa kunnossa, ilmakin oikein hyvä ja seura aivan mahtavaa! Oli ihan huippua olla liikenteessä kahden noin hyvän tyypin kanssa, kiitos Olga ja Agata. 

 Tänään selvisin hengissä matikankokeesta, ja ensiviikonloppuna olisi luvassa yhden pelin lisäksi vain rentoutumista ja lepäilyä, sillä viikonpäästähän on luvassa sitten ne vanhojen tanssit, joihin lennän torstai-iltana. Ja vaikka meikäläinen ei sattuneesta syystä niihin tanssiosuuksiin osallistu, niin täytyy myöntää, että kyllähän mulla silti mekko on, josta oon muuten tosi innoissani koska se oli suht halpa ja ihan mun näkönen! Ja osallistunhan mä hei illalliselle ja oon jokatapauksessa paikalla koko ajan + tietty sit jatkot, ja muutenkin koen olevani 'wanha' siinä missä muutkin, että meikä tulee siis mekossa, siellä nähdään! 

Ps. otsikko pelkästään siksi, että päässä soi Grease-biisit jostain kumman syystä nimeltään koulu ja kovaäänisesti laulavat luokkatoverit... Näin meillä talven keskellä!